IHMINEN JA ELÄIMEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI!

Kaikki lähtee siitä, että ihminen toimii oman käsityskyvyn mukaan, joka on useimmiten monien opittujen käytöstapojen summa. Eläimen reagointi herättää meissä jonkun tunnetasolla kokemamme asian, joko positiivisen, tai negatiivisen. Eli eläin toimii peilinä. Useinkaan emme tätä ymmärrä, siksi palaute millä vastaamme eläimen reagointi tulee tunnetasolta, eikä sillä ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Totuus tarkoittaa kykyä siirtää tunnetaso syrjään ja katsella mahdollisia vaihtoehtoja sydämellä. Silloin pystyy näkemään miten päätös vaikuttaa suurempia kokonaisuuksia ajatellen, eikä vain tähän hetkeen.
Toimintamallin pohjaksi otetaan pelko nimeltä johtajuus. Kumpa meistä tässä määrää. Heikolla itsetunnolla aletaan toimia ja silloin valittavana on vain toimenpiteitä joilla pyrimme pönkittämään itseämme ja kulkemaan eläimen ylitse. Mitä tästä seuraa? Ehkä ihminen voi kuvitella, että nythän asiat alkaa luistamaan, mutta kauaskantoisesti ajatellen, eläimelle aiheutettiin taas yksi tukos energialinjoihin lisää. Mitä näistä tukoksista aikaa myöten seuraa? Henkisiä ja fyysisiä vaivoja. Sitten ihmetellään eläimen käyttäytymistä ja sairastumista, vaikka on itse ollut edesauttamassa niiden syntyä.
Aletaan etsimään apua vaivoihin, monesti ulkoisesti ja/tai sisäisesti, jotka saattavat auttaakin kehoa, mutta varsinainen syy lymyää edelleen piilossa fyysisessä ja energiakehossa ja on valmiina tuomaan oireita esiin, kun eläimen sietokyky alkaa olla äärirajoilla jossakin asioissa. Eläin ilmaisee itseänsä aina rehellisesti, eli juuri sen mukaan mikä siinä hetkessä tuntee ja se pitäisi olla meille ihmisille mahdollisuus auttaa omalla reagoinnillamme, jotta yhdessäolosta tulisi mahdollisimman antoisa molemmille. Suuri surun aiheuttaja eläimellä on ihmisen tietämättömyys, huomata että ei tule ymmärretyksi, mutta jos ihminen haluaa ja yrittää ymmärtää, niin jo se antaa eläimelle positiivista vahvistusta ja sen värähtely taso nousee ja sillä on tervehdyttävä vaikutus eläimeen.
Se, että haluaa opetella ymmärtämään eläintä, tarkoittaa nöyrtymistä ja laittamista omat tarpeensa syrjään. Näin ja vain ainoastaan näin toimimalla on mahdollisuus kulkea kappale matkaan kumppaneina, jotka puolin ja toisin eri tilanteissa voivat toisiansa tukien kokea antoisia yhdessäolon hetkiä ja mitä tärkeintä, ne hetket olisivat voimaa antavia, eikä niitä vieviä.
Tässä on haasteita ihmiskunnalle kerrassaan, mutta ei millään tavalla mahdoton Sinä itse päätät, onko käytöksesi toisia elollisia kohtaan eheyttävä, jokainen kantaa vastuun omista valinnoistaan. Eheyttävä käyttäytyminen tuo henkisiä voimavaroja ja sen myötä hyvää oloa niin antajalle kuin saajallekin. Suosittelen!

Anna-Liisa Väisänen